30. huhtikuuta 2013

Hauskaa vappua!

Jos tuntuu, että iloinen fiilis on vielä vähän hakusessa, niin käykääpä lukemassa tämä keskustelu, missä ihmetellään, että mistä saisi ostettua niitä kelluvia rusinoita simaan. Nauroin. Ääneen. Oikein hauskaa vappua teille kaikille! 

Manta päivälleen kaksi vuotta sitten.

29. huhtikuuta 2013

Vappulounaalle

Työpaikan kahvipöydässä heräsi ajatus nyyttäriperiaatteella toteutetusta vappulounaasta. Tuumasta toimeen, siis. Minun kontribuutioni ovat uunista ulkona. Huomista odottelevat sipuli-raejuustopiirakka ja satsi sitruuna-lakritsimuffinsseja.


Sitruunamuffinssiresepti on Leila Lindholmin Hello cupcake -kirjasta. Käly teki näitä toissaviikonloppuna Kokkolassa ja nämä olivat niin hyviä, että piti itsekin päästä niiden leipomista kokeilemaan. Lakritsikuorruteidean pihistin Kinuskikissalta.  Tosin ajanpuutteen vuoksi vähän oikaisin ja käytin valmista lakritsikastiketta, enkä lähtenyt keittelemään seosta alusta asti itse. Patatunnuksen lisäämisen koin tietysti tässä Ässä-huumassa ihan välttämättömäksi. Sori, työkaverit! :D


Leipoessa kävi sellainen pieni lapsus, että laitoin kulhot ja vispilät tiskikoneeseen ja napsautin koneen päälle sen kummemmin miettimättä, mikä ohjelma mahtoi mennä päälle. No se pisin, tietty. Niinpä kuorrutteen teko venähti reilulla parilla tunnilla ja nyt kun lopputulos on valmis, on kuvaamiseen tarvittava valo tietenkin jo aikapäiviä sitten mennyt. Ihan kauheasti tuo ylläoleva kuva ei silti valehtele: vuoka on mustavalkoinen ja kuorrute harmaata, eli sieltä pirtsakoimmasta päästä ei tämän vappuleivonnaisen värimaailma ole. Liekö ottanut leipurista mallia...

Nyt pitää vielä pakata kassi, huomenna taidan lähteä suoraan töistä hotellille. Lähimatkailu kunniaan, ollaan siis tosiaan oikein naapurikaupungin puolella yötä. Säästytään taksijonoilta, päästään valmiiseen pöytään ja joku muu hoitaa siivouksen. Ihan parasta! Mitään sen suurempia suunnitelmia ei ole, Mantalle varmaankin mennään lakitukseen jos sää sallii. Juhlahumusta juhlahumuun tässä mennään, viime viikonlopun hippaloista  on pieni tunnelmapala tässä alla. Vappuiloa kaikille!


26. huhtikuuta 2013

Tunnustuksia

Sain Kristiinalta tunnustuksen. Kiitos! Et arvaakaan, kuinka paljon tämä ilahdutti ja lämmitti mieltä, piristi juuri sopivalla hetkellä. Pelin henkeen ei ilmeisestikään kuulu, että tunnustuksen jakaisi takaisin samalle taholle, mistä sen sai. Muussa tapauksessa saisit, Kristiina, tämän paluupostissa takaisin. :)


Tunnustus lähtee eteenpäin seuraavilla säännöillä:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle bloggaajalle.

Ja se menee näille blogeille:
Sara S.
Hues of Black
Aneten aika
Sininen huvimaja
XL Elämää 

Teidän blogejanne on mukava seurata, tykkään kovasti elämänmakuisista teksteistä ja kuvista, tyylivinkeistä ja ajatuksista. Olen myös tosi ilahtunut siitä, että seurailette täällä mukana. Tuntuu vieläkin vähän hämmentävältä, että reaalimaailmassa tuntemattomat ihmiset lukevat minun höpinöitäni ja jaksavat vielä kommentoidakin niitä. Suurkiitos siitä teille, juuri tämä vuorovaikutus on bloggaamisen suola! Tähän tunnustukseen liittyi muuten myös haaste, johon vastasin jo viime kuun puolella. Vastaukset löytyvät täältä. 

Kristiina jakoi myös tämän toisen tunnustuksen kaikille blogikavereilleen ja nappasin tämänkin mukaani.




Vielä vähän pelisääntöjä:

1. Kopioi post it -lappu blogiisi.
2. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
3. Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro siitä kommentilla. 
4. Ole iloinen tunnustuksesta ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

No niin, nyt kun säännöt on lueteltu, niitä voinee vähän kiertää. Ei viilata pilkkua täällä blogin puolella, siihen  hommaan kun on elämän muilla osa-alueilla jo ihan riittävästi tarvetta ja mahdollisuuksia. Noudatan siis Kristiinan esimerkkiä ja jaan tämän eteenpäin teille kaikille lukijoilleni. Enkä edes huijaa.♥ your blogs.

Mutta kun nyt tuli puhe niistä lempiblogeista, niin tässä muutamia suosikkejani. Jos ette jo olekin lukijoita, niin suosittelen kurkkaamaan näiden linkkien taa. 

Emmas designblogg
Yksinkertaista ja skandinaavista, kauniita sisustuskuvia.

Kaitaliina 
Yksi ensimmäisistä blogeista, joita aloin seurata vuosia sitten. Ihana ja monipuolinen hyvän mielen blogi. 

Love and Olive Oil
Kauniita kuvia ja välittömän näläntunteen aiheuttavia reseptejä.

Kuinka purjehtijaksi tullaan
Norpalla on hurmaava tyyli monessakin asiassa ja erityisesti kirjoittamisessa.

Dear moments & me
 Cherryn ottamia kuvia on vain pakko ihailla.

All I Ever Wanted Is Here
Täällä käyn toisinaan tyylivarkaissa, nytkin on tästä blogista bongattu jakku päällä.

Kaikki mitä rakastin
Symppiksen Eevan tekstejä on kiva lukea. Lisäpiste satunnaisesta Turku-nostalgiasta.

25. huhtikuuta 2013

Viikonlopun värit

Viime viikonlopun teemaväri oli pinkki. Ihana pikkutyttö sai kauniin nimen ja sitä juhlittiin asiaankuuluvin menoin, tilpehöörein ja kukin. Ja varsinkin herkuin.


Pieni tuliainen jätettiin myös juhlakalun pikkuiselle serkkupojalle, jota ei vielä tällä reissulla päästy tapaamaan. Ensi kerralla sitten. Nämä pienet sukat ovat niin nopeita neulottavia, että välimatkalla Espoo-Kokkola-Espoo olisi melkein ehtinyt tehdä toisenkin parin.


Ennen pippaloiden alkua ehdin tehdä pikaisen reissun Sköna Claraan ja teemaväri toistui vielä ostoksissakin. Pinkki-valkoinen villahuivi on by Malene Birgerin. Printiltään erilaisen, mutta materiaaliltaan samanlaisen harmaanmustan Malene Birgerin villahuivin hankin joululomalla ja se on ollut kaulassa sen jälkeen viikoittain, välillä ihan päivittäinkin. Luulen, että tämä uusi huivi pääsee ihan yhtä kovaan käyttöön. Pinkissä laatikossa  kannoin kotiin beige-mustan Pretty Ballerinas -parin. Valinnanvaraa olisi väreissä ollut enemmänkin, mutta ajattelin tämän väriyhdistelmän olevan monikäyttöisin.



Ballerinakausi on muuten nyt korkattu. Kadut on siivottu ja lämpöasteita riittävästi, joten en keksinyt enää yhtään riittävän hyvää syytä laittaa talvikenkiä jalkaan. Kaikkein vaaleimmilla kengillä ei vielä uskalla liikenteeseen lähteä, mutta mustissa perusbaltsuissakin tuli jo aivan mahtava kevätfiilis. Tässähän alkaa kohta jo ihan tosissaan uskoa siihenkin, että kyllä se kesäkin sieltä vielä joskus tulee. Jee! :)

Ja tulevan viikonlopun värit, ne ovat punainen, musta ja valkoinen. Jääkiekko ei varsinaisesti kuulu tämän blogin aihepiiriin, joten pidetään hehkutus lyhyenä. Ässien eilen voittama jääkiekon Suomen mestaruus tuntuu mahdollisesti jopa vielä paremmalta kuin Suomen edellinen lätkän MM-kulta. Liekö syynä sitten se, että tällaista ei ole minun elinaikanani ennen tapahtunut, vaikka liki 30 vuotta siitä on jaksanut haaveilla. Suunnilleen siitä asti kun isä vei ensimmäistä kertaa hallille katsomaan matsia. Tälläkin kaudella pääsin kertaalleen paikan päälle, oli hyvin ajoitettu tuo kevään loma. Nyt on ihan huikea fiilis, voi tätä ilon määrää! Että voi ihminen liikuttua kun katselee isoja, hikisiä äijänköriläitä tippa linssissä telkkarissa. Mut hei, nyte lavvantain mää nää ne iha liven. Tää patasydän sykkii meinaa sillo Pori toril.

Äidiltä tuli muuten eilen tällainen kuvaviesti. Aika makea tämä eilinen Satakunnan Kansan Patakunnan Kansan kansikuva, eikö?


22. huhtikuuta 2013

Macarons


Tein viime viikonlopun juhliin macaroneja. Tai no, ihan yksin ei parane kunniaa ottaa. Sain nimittäin lettikampausta vastaan apua täyttämiseen miehen siskontytöltä. Joku voisi kutsua sitä lapsityövoimaksi, minä väitän sitä vaihtokaupaksi. ;)

Tämä on sellainen matalan kynnyksen macaron-resepti: leipominen onnistuu takuuvarmasti ensikertalaiseltakin ja mitään sen kummempia välineitä ei tarvita. Aineet löytyvät lähikaupasta, kauniin vaaleanpunaisen värin saa jo pelkästään sillä, että käyttää tavallisen tomusokerin sijaan sitä mansikalla maustettua versiota ja jos kaapista ei löydy pursotuspussia, voi pursottamisenkin hoitaa vaikka pakastepussilla. Marengit ovat sen verran makeita, että tykkään laittaa täytteeksi lemon curdia, sillä siitä saa vähän raikkautta ja kirpeyttä tasapainottamaan makua. Jos taas pitää makeasta täytteestä, suosittelen sekoittamaan sen maustamattomasta tuorejuustosta, valkosuklaasta ja tomusokerista.


Macarons 
(n. 50 kpl)

Ainekset
200 g tomusokeria
100 g mantelijauhetta
3 kananmunan valkuaista
4 rkl sokeria

Täyte
Lemon curdia

  • Sekoita kulhossa mantelijauhe ja tomusokeri.  
  • Vatkaa toisessa kulhossa sähkövatkaimella valkuaisia kunnes ne alkavat vaahtoutua ja lisää sokeri ruokalusikallinen kerrallaan. Vaahto on valmista kun se on kiinteää ja kiiltävää, eikä se liiku kun kulhon kääntää ylösalaisin.
  • Sekoita mantelijauho-tomusokeriseos valkuaisvaahdon joukkoon. 
  • Taikina on sopivan paksuista kun siihen vetää lusikalla viivan, joka umpeutuu kymmenessä sekunnissa. Taikinan paksuutta voi kokeilla myös laittamalla pienen nokareen leivinpaperille, tuloksena pitäisi olla tasainen pinta. Taikinan saa tarvittaessa löystymään sekoittamalla.
  • Laita taikina pursotinpussiin ja pursota halkaisijaltaan noin 2 euron kokoisia nappeja leivinpaperilla vuoratulle pellille. Tästä määrästä taikinaa tulee noin 100 nappia.
  • Anna nappien levätä pellillä vähintään tunti, jotta pinta kovettuu hieman.
  • Lämmitä uuni 150 asteeseen ja paista macaroneja keskitasolla noin 10 minuuttia.
  • Anna jäähtyä ja irrota leivinpaperista. Levitä täytettä marenkinapin päälle ja paina päälle toinen marenkinappi.
  • Säilytys ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa tai pakastimessa.


21. huhtikuuta 2013

Liikuntakatsaus

Taannoisella Tukholman matkalla hotelliaamiaista söi naapuripöydässä kolmen hengen tyttöporukka. Yhteinen kieli oli englanti, itä-eurooppalaisella aksentilla. Puheenaihe oli laihuus. Siinä käytiin läpi kaikki sukulaiset, jotka ovat läskejä. Ruuat, jotka tekevät läskiksi. Johtuuko läskiys geeneistä. Kenelle kahden kilon laihdutus on tärkeintä. Miten täsmälaihdutetaan. Kuinka omenat lihottavat. Ja kaikki kasvikset, koska kyllähän niissäkin on kaloreita. Paljonko pitää treenata. 

- Mä käyn lenkillä neljä kertaa viikossa, onhan se aika vähän. 
- No on kyllä, mä käyn kuusi ja silti oon näin läski.

Huoh. Jos aamupalalla olisi ollut yhtään vähemmän porukkaa ja yksikin vapaa pöytä enemmän, oltaisiin äidin ja siskon kanssa vaihdettu pöytää ja nautittu vähän enemmän syömisistämme. Mutta koska se ei ollut mahdollista, niin istuimme paikoillamme ja saimme kuulla mm. tämän pienen tarinan motivaatiosta. Kas näin: "Mä en yhtään tykkää juoksemisesta mut sit mä niinku katon netistä laihojen tyttöjen kuvia ja yleensä jo puoli tuntia riittää. Sit mä niinku tiedän, et mäki haluun näyttää siltä ja pakotan itseni juoksemaan."

Jep, kukin tyylillään. Onneksi meikäläisellä motivaatioksi riittää jo suorituksen jälkeinen hyvä mieli. Se autuaan olon ja lämpimän suihkun yhdistelmä - se on ihan parasta.


Maanantai: Flunssassa. Ei merkintää.
Tiistai: Curling 2 tuntia (lajikokeilu, ei mikään hikitreeni)
Keskiviikko: Yhä vain tukkoinen olo, ei asiaa jumppaan.
Torstai: Parempi olo, ei siltikään vielä asiaa jumppaan.
Perjantai: Töissä ja autossa matkalla pohjoiseen. Siinä ne valveillaolotunnit sitten menivätkin.
Lauantai: Ihan muiden asioiden aika. Ei merkintää. 
Sunnuntai: Kotimatkalla. Se siitä päivästä.

Yhteenveto: Ihan kökkö saldo. Tästä voi vain parantaa. Uusi viikko on uusi mahdollisuus.

Wannabe ituilija

Ensin törmäsin Tukholmassa tähän. Tärähtäneessä kuvassa on Granit-kaupan idätysvinkki.


Sitten postiluukusta tipahti Martha-bladet, jossa oli parin aukeaman juttu samasta aiheesta.


Samassa lehdessä oli myös pad thai -resepti, johon tulee ituja.



Innostuin!

Sen jälkeen kannoin kaupasta kotiin tämän paketin.


Nyt alkaa idätys.

Jos kaikki menee kuin Strömsössä, on ensi viikon ruokalistalla pad thaita. Nam!

19. huhtikuuta 2013

Kun hakee yhtä voi löytää toista

Tänään töiden jälkeen piti tehdä pikainen kierros kauppakeskuksessa: kirjasto, apteekki, sukkahousut lauantain juhliin. Matkalla Lindexin sukkahyllylle näin Holly & Whyte -malliston paidan, joka tuntui huutavan nimeäni. Koukkaus sovituskoppiin ja kassan kautta ulos. Muistin sentään ne sukkahousutkin, joita varten liikkeeseen alunperin menin... H&M:n ohi kulkiessani puolestaan muistin, että piti hakemani uudet collegehousut, samanlaiset kuin edelliset, jotka olen kuluttanut melkein puhki. Omaa kokoa vain ei ollut enää jäljellä. Yhdet kivat toiset housut kuitenkin löysin. Ja taas, kassan kautta ulos. Ex tempore -shoppailulla taisi tulla hankittua huomiselle työvaatteet. Ihan jees, eikö? 


Heti kun lämpenee, aion yhdistää yllä olevan kombon näihin.


Ja kun pärjää kevyemmällä takilla, niin tämä yhdistelmä näyttää aika hyvältä.


H&M:lle täytyy kuitenkin käydä tekemässä seuraavan parin viikon aikana yksi palautus. Ostin hetken mielijohteesta kassan vieressä tyrkyllä olleen mustan tekonahkaisen passikotelon, jossa osottautui olevan yksi aika merkittävä vika. Passi ei mahdu siihen. Se siitä sitten. Sitä jotenkin kuvittelisi passin olevan niitä asioita, joita ei tarvitsisi sovittaa. No, ei aina voi voittaa.

kuvat: Lindex, H&M, Pinterest

17. huhtikuuta 2013

Juhla-asu viikonlopulle

Tulevana lauantaina juhlitaan pikkutytön ristiäisiä Kokkolassa. Pistin tänään mekot riviin ja kokosin oman juhla-asuni. Päädyin tummanharmaaseen, pari vuotta sitten berliiniläisestä pikkuputiikista ostamaani mekkoon ja saman väriseen alushameeseen. Kengät ovat vielä päättämättä, koroissa olisi tarjolla mustaa, harmaata ja nudea. Korupuolikin menee vähän arpomiseksi: vaaleanpunaista vai Efva Attlingia? Vähemmän on enemmän? Tai ehkä sittenkin sekä että? Nämä voi onneksi ottaa mukaan vaikka kaikki ja päättää vasta paikanpäällä.


14. huhtikuuta 2013

Testailua

Uuden kameran testaaminen on aloitettu. Pienin, mutta merkittävin askelin tässä edetään. Pokkarikuvaajalle tämä järkkärimaailma on vielä uusi ja opeteltavaa riittää. Ensimmäinen haaste oli se, että osasi laittaa kaulahihnan kiinni kameraan. Ahaa-elämys tuli siinä kohtaa kun tajusin, miten objektiivin lukitusmekanismi toimii. Sitä ennen saatoin ehtiä kysyä ääneen, että missä tässä oikein on se zoomaus-nappi. Miehen vastauksessa taisi olla maininta helmistä ja sioista... Joka tapauksessa, ensimmäiset kuvat on nyt otettu ja liikkeelle on lähdetty juuri sieltä, mitä sillä hetkellä teki eniten mieli kokeilla: valmiista taidesuodattimista. Tietty. :D


Tänä aamuna meidän olohuoneen pöydällä oli keväisiä värejä. Ystävälle kiitos kauniista kukista!



Pienistä askelista puheenollen, kuvassa etualalla olevat vihreät junasukat ovat valmistumassa pikkuiselle pojalle, joka syntyi lähipiiriin perjantaina. Voi tosin olla, että nämä sukat ovat vielä hetken aikaa liian suuret: kauan kaivattu pikkuprinssi saapui maailmaan sen verran etuajassa, että hän edustaa vielä alle kolmikiloisten höyhensarjaa. Joskus suurimmat ihmeet saapuvat pienissä paketeissa. 

Liikuntakatsaus

Kuulin kerran tarinan yläasteikäisestä pojasta, jolta kysyttiin kotitalouden kokeessa tiikerikakun reseptiä. Poika vastasi, että ei tiedä, mutta näin leivotaan unelmatorttu (plus oikea resepti, mutta se ei nyt tämän jutun kannalta ole relevanttia). Meikäläisen mielestä aika hyvin sovellettu: vieraana olisin ihan yhtä ilahtunut itse leivotusta unelmatortusta kuin tiikerikakustakin. Pisteitä ei silti ollut herunut köksänopelta, pöh.

Jaa mistäkö tämä tuli mieleeni? No siitä, että tällä viikolla piti alkaa juoksukoulu. Ei alkanut. Rakas liikuntapäiväkirja, tein kuitenkin jotain muuta. Sovelsin. Saako siitä tähän hätään edes puolikkaan pisteen?


Maanantai: Katso yllä oleva kuva. As if. Ei merkintää.
Tiistai: Sh'bam 45 minuuttia
Keskiviikko: Kevätsiivous päivällä, kavereita kylässä illalla. Ei siinä muuta ehtinyt.
Torstai: Sh'bam 45 minuuttia
Perjantai: Pieni kaktus kurkussa. Hulliksilla. Skumppakerhon tyttöjen italialainen ilta meillä. Ei merkintää.
Lauantai: Flunssa päällä. Kevään kolmas. Ärsytysprosentti 100. Ei merkintää.
Sunnuntai: Olo parempi, mutta yhä tukkoinen. Ei merkintää.

Yhteenveto: Liikuntaa vain 1 tunti ja 30 minuuttia. Turhautunut fiilis. Ehdin olla terveenä tässä välissä reilut pari viikkoa ja jumppaan menoakin panttasin puolitoista viikkoa tervehtymisen jälkeen pelatakseni varman päälle. Plääh. No, ei auta kuin levätä ja tervehtyä ja ottaa sitten uusi yritys. Ja antaa porttikielto flunssalle.

12. huhtikuuta 2013

Uusi kamera

Hulluilla päivillä tuli tänään myyntiin kamera, jonka hankkimista olin suunnitellut jo pidempään. Aloitin viimeisen lomapäiväni aamun kotisohvalla läppäri sylissä ja heti kello 8.00 siirsin tuotteen muistilistalta ostoskoriin. Kun prosessi oli minuuttia myöhemmin edennyt maksuvaiheeseen asti, ilmoitti järjestelmä tuotteen olevan loppu. Nopeat syövät hitaat, sanoi teksti verkkosivulla. Jep, rub it in, mutisin minä. Harmitti. Vietävästi.

Päätin kuitenkin lähteä käymään Tapiolan Stockalla ruokakaupassa, ihan vain sitä varten, että saisin edes samalla hankittua sen toisen etukäteen himoitsemani hullaritarjouksen, Safkaa-kirjan. Olin perillä Tapiolassa yhdeksältä. Noin neljä minuuttia myöhemmin napsautin sirukortin maksupäätteeseen ja valkoinen kamera vaihtoi omistajaa. Jee! Tuote olikin näköjään loppu vain verkkokaupasta. Kannatti käydä paikan päällä! Samalla hoituivat ne ruokaostokset, sain kirjani ja löysin vielä suojakotelon kännykällekin. 

Nyt istun taas kotisohvalla, avaan pakettia ja ihmettelen, mitä nämä kaikki osat oikein ovat, miten tätä käytetään ja mitä lisäosia tähän mahtaakaan tarvita. Tai haluta - mikä tosin onkin sitten jo kokonaan eri kysymys. No okei, ehkä vähän myös vaan ihailen ostostani ja mietin, että miten voi kamera olla näin kaunis. Uusi partnerini on Olympus PEN Lite E-PL3 DZK ja mukana tulivat myös 14-42 mm ja 45-150 mm -objektiivit. Nähtäväksi jää, josko blogikuvista huomaa, milloin opin käyttämään uutta kameraani. Ilmeisesti pelkkä laitteistopäivitys ei riitä, vielä pitäisi päivittää ne taidotkin... ;)

11. huhtikuuta 2013

Second hand YSL

Ostin alkutalvesta Stockholm by me -blogin Veeralta YSL:n Mini Mombasa -laukun. Olen pikkulaukkuun tosi ihastunut, mutta yksi haaste sen käyttöön ottamisessa tuntuu olevan. Olen nimittäin viime aikoina ollut isojen laukkujen nainen. Kuljetan mukanani suunnilleen puolta omaisuutta. Niska- ja hartiaseutu kiittää. Pitäisi jossain vaiheessa oikein tsekata, mitä kaikkea iso laukkuni oikein on syönyt ja laittaa se sen jälkeen laihikselle. Ehkä laukkuihin pätee sama sääntö kuin itsellekin: dieetti kehiin ennen kuin voi siirtyä pienempiin kokoihin? 

Tai sitten homman voi hoitaa helpomman kautta ja miettiä, mitä oikeasti tarvitsen aina mukanani. Avaimet, kännykkä, lompakko. Kyllä ne tähän kaunokaiseen mahtuvat. Huh, se siitä kesäkuntovaatimuksesta! :)


Kaksi kaunista päivää Tukholmassa

Äidin ja tyttärien laatuaikareissu suuntautui viime viikolla Tukholmaan, missä oli kivan keväistä ja aurinkoista. Yövyttiin Scandic Malmenissa Söderissä ja hotelli oli niin kiva, etten yhtään ihmettelisi jos heräisin sieltä jonakin tulevanakin aamuna. Sijainti oli hyvä, Söderin tarjonta oli heti edessä kun vain astui ulos ovesta ja metropysäkkikin oli ihan vieressä. Tykkäsin myös hotellin sisustuksesta ja fiiliksestä sekä siitä, että aamupalan kohdalla oli panostettu luomuun ja ekologisuuteen oli satsattu noin muutenkin. 


Hotellin seinältä bongatusta vinkistä on jo otettu vaari: seuraava hotelliyö on varattu niinkin kaukaa kuin Helsingistä. Ei sillä, etteikö puolison kanssa voisi seurustella kotonakin, mutta jos vapputarjouksena huone Helsingin keskustan hotellista maksaa 50 euroa, niin siinähän suorastaan säästää kun ei tarvitse tulla taksilla kotiin Espooseen ja roudata brunssikamoja itse kaupasta. Ihan puhdasta matematiikkaa, hih. 

Meidän Tukholman aktiviteetit noudattelivat aika pitkälti vanhaa kaavaa, kiertelyä kaupungilla, herkuttelua ja ostoksia. Kaikkia ihanan värikkäitä houkutuksia oli kaupoissa tarjolla. Caloun pinkit bootsit melkein päätyivät siskon matkaan, muttei sitten kuitenkaan. Itselläni tuo sama malli on ollut parin vuoden ajan jo kovassa käytössä, mutta musta nahka on ehkä himpun verran armollisempi (tai ainakin käytännöllisempi) materiaali kuin pinkki mokkanahka.




Herkuttelemassa käytiin mm. Vete-Kattenilla ja Ladureella. Vete-Katten on Tukholman kahviloista ylivoimainen suosikkini, miljöö on viehättävän mummolamainen ja leivokset ja kakut sulavat suussa. Ladureella piti vähän myös lahjoa vastavalmistunutta pikkusiskoa. Macaronit katosivat parempiin suihin ilman kuvatodisteita.




Lahjoista puheenollen, löysin pienestä lelukaupasta myös ristiäislahjan suvun uusimmalle tulokkaalle, joka saa nimen reilun viikon päästä. M, du får hoppa över följande bild om du läser detta.  


Gamla Stanista bongattiin kevään ensimmäinen leskenlehti. Vai olisikohan tuo voikukka? En muista, koska olen viimeksi kävellyt vanhan kaupungin läpi, mutta toisen päivän iltapäivänä oli niin paljon aikaa ennen laivan lähtöä, että ei hypättykään t-banan kyytiin vaan käveltiin citystä Vikingin terminaaliin. Se oli aika hyvä päätös, oli nimittäin kiva katsella, miten auringonsäteet valaisivat vanhan kaupungin kapeita kujia.



Ostoksia ei tullut ihan hirmuisesti tehtyä, yksi valkoinen paita Åhlènsin omasta mallistosta ja musta nahkalaukku Massimo Duttilta. Laukkuun olen tosi tyytyväinen, juuri tuollaista yksinkertaista crossbody-mallia olen etsinytkin. Hihnan irroittamalla tästä saa myös helposti clutchin. Lisäksi ostin vähän kosmetiikkaa, muutaman pikkujutun kotiin ja laivalta vielä skumppaa ja suklaata. Perussettiä.


No okei, oli siellä ostosten joukossa sentään jotain värikästäkin. ;)

5. huhtikuuta 2013

God morgon!

Viking Grace toi meidät aamulla Tukholmaan ja nyt on nautittu hotellibrekkari Söderissä. Ulkona on kaunis aurinkoinen kevätsää ja me äidin ja pikkusiskon kanssa makoillaan vielä hetki sängyillämme ja odotellaan, että kaupat aukeavat. Funtsitaan, mitä kaikkea kivaa täällä tehtäisiin. Ainakin pitää päästä käymään läpi Åhlensin pohjoismaisten designereiden osasto, nauttia iltapäivän fikat Vete-Kattenissa ja napsaista macaronit mukaan Ladureelta. Illalla ehkä leffaan (kai siellä nyt menee jotakin sellaista, missä on Micke Persbrandt?!) ja naapurissa ovat myös SoFon baarit. Aijai, lomailu on huippua. Seura myös.




2. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen

Ensin puettiin koti raikkaisiin kevätväreihin, heh.


Sitten hurautettiin Kokkolaan, missä ihasteltiin ja lahjottiin suvun uusinta jäsentä, suloista kolmiviikkoista tyttövauvaa.



Välillä pyörähdin Sköna Clarassa. Saatoin hihkaista riemusta kun muutamaa päivää ennen Kokkolaan lähtöä tipahti inboxiin suosikkiputiikista sähköposti, jossa kerrottiin, että viime vuoden mallistot ovat pääsiäisen aikaan -80 % alessa. Mukaan tarttuivat Swedish Hasbeensin sandaalit, Line of Oslon ihanan pehmoinen, valkoinen pitkähihainen oversized T-paita ja harmaanbeige Munthe plus Simonsenin tunika. Viimeisin löytyi jo ennestäänkin vaatekaapista mustana, mutta jos malli kerran on mieluinen, niin ei kai se mitään haittaa. Kassalla vain nauratti. Loppusumma ei yltänyt edes kolmenumeroiseksi. Joskus näinkin. Tulisi nyt vain se kesä sieltä, että pääsisi ottamaan kengät käyttöön.


Yhtenä iltana käytiin kyläilemässä kaupungin ulkopuolella ja paluumatkalla nähtiin hienoja pääsiäistulia. Aiemmin päivällä trullit kävivät tuomassa piirustuksia ja virpomisoksia. Nyt ei muuten tarvinnut etävirpojan virpoa ensinkään, suklaamunia ja muita trullikarkkeja sai syödä ihan riittävästi muutenkin. Ja Guinness-kakkuakin riitti, leivoin kotona ennen lähtöä omat kakut sekä kotiinkotiin että anoppilaan. Tämä oli näppärä tuliainen kuljettaa kun kuorrutukset teki vasta perillä.



Sitten siirryin Pohjanmaalta eteläisempään kohtaan länsirannikkoa. Käytiin vanhempien kanssa korkkaamassa mökkikausi. Vahtikoira tuijotti kodan ikkunasta kun me muut paistoimme nuotiolla makkaraa.  Illalla piti olla hyvissä ajoin takaisin lapsuudenkodissa, että päästiin isän kanssa jännittämään lätkämatsia. Pitkään siinä meni (sisko jo epäili, että osa pelaajista ehtii jäädä eläkkeelle ennen pelin ratkeamista), mutta voitto tuli. Jei!


Sen pituinen se. Nyt jatkamaan lomailua. Heippa!