24. joulukuuta 2014

Berliinin joulumarkkinoilla








Itsenäisyyspäivän tienoilla kävimme meidän neljän naisen ystäväporukallamme muutaman päivän matkalla Berliinissä. Kaikki olivat käyneet kaupungissa jo aiemminkin, joten pakollisten nähtävyyksien listan sai heittää pois mielestä. Keskityttiin viettämään leppoisaa aikaa yhdessä: kuljeskeltiin kaupungilla, kierreltiin joulumarkkinoilla, herkuteltiin ja shoppailtiin. Naurettiin muutama elinvuosi lisää ja juteltiin kaikelaista, kevyttää hömppää ja tiukempaa asiaa. Käytiin sellaisia keskusteluja, joita hyvät ystävät käyvät. Sellaisia, jotka parhaimmillaan ennalta ehkäisevät tulevaa terapian tarvetta.





Ravintolasuositukset napattiin puolisolta, joka puolestaan oli saanut ne aiemmin Berliinissä asuneelta kaveriltaan. Viime syksyn poikien reissulla hyväksi havaitut paikat todettiin suosittelun arvoisiksi tälläkin porukalla. Yhtenä iltana syötiin wiener schnitzelit Praterissa ja toisena iltana käytiin pizzalla I due fornissa. Molemmat paikat olivat paikallisten keskuudessa ilmeisen suosittuja: tuurilla saatiin neljälle hengelle pöytä ilman varausta kun oltiin sopivan ajoissa liikenteessä. Oma Berliinin suosikkini Potsdamer Platzin Arkadenissa oleva jäätelökahvila Caffe e Gelato, jossa pitää aina poiketa jätskillä. Niin tälläkin kertaa. Mukava oli myös se baari, Luzia, johon yhtenä iltana ihan sattumalta päädyttiin Kreuzbergissä.












Kotiin toin suklaata, suklaata ja suklaata. Ja vähän vielä suklaata. Iso osa tosin lahjaksi, omaan napaan siitä määrästä päätyy toivottavasti vain murto-osa. KaDeWen herkkuosastolta löytyi muutakin kivaa herkkukoreihin, jotka tänä vuonna annetaan lahjaksi omille vanhemmille ja appivanhemmille. Vaatekaupoista löysin kaksi mustaa neuletakkia (niitä ei vaan ilmeisesti koskaan voi olla liikaa) ja vähän bling-blingiä. Korukaupan ostos oli niin nätisti pakattu, että sujautin sen joululahjojen joukkoon, vaikka se onkin ihan vain itselle.






Kiva kaupunki, hyvä ja rentouttava reissu, ihanat ystävät. Seuraava reissu on jo suunnitteilla. Ai niin, ja olen virallisesti nörtti: kuulun nyt siihen ihmisryhmään, joka kutoo lentokoneessa. Hei sit, katu-uskottavuus ja villit biletysvuodet!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti